Joitakin lastenhuonekuvia tallentui myös kameralle. Mielestäni lastenhuone saa ilmentää lapsen persoonallisuutta, olla värikäs tai hillitty. Itse arvostan lastenhuoneen kalusteissa laatua ja muunneltavuutta. Muutamissa kohteissa nähtiin suomalaisen Ava Roomin sänkyjä ja työpöytiä. Pienen ja isomman lapsen tarpeet ovat hyvin erilaiset. Sen olen itsekin saanut huomata matkan varrella kolmen lapsen kanssa. Kun pienin haluaa runsaasti lattiatilaa leikkejä varten, koululainen ei sitä tarvitse vaan haluaa tehdä jumppatreenit huoneessaan roikkuen renkaissa tai venytellä matolla. 

Kameraan taltioitui satoja kuvia mutta ehkä alla voisi olla omat lempparini asuntomessuilta tai se, mitä jäi päälimmäisenä mieleen.

1. Vivola kohde nro 19

Vivola miellytti erityisesti julkisivun ja arkkitehtuurinsa takia. Selkeä, yksinkertainen mutta ilmeikäs julkisivu terassialueineen sopii suomalaiseen maastoon. Talo on rakennettu CLT- tekniikalla ja edustaa uudenaikaista puurakentamista. Massiivipuu eli CLT- levy on ristiinliimattua kuusipuuta, jota käytetään rakenteena ala, ylä -ja välipohjissa, ulko -ja väliseinissä. Tämä näkyy myös sisätiloissa, joissa saadaan eleetön, viimeistelty ja listaton kokonaisuus. Rakentaminen on nopeaa puuelementtien avulla. Vivolan hillitty sisustus ja materiaalivalinnat sopivat hyvin talon henkeen ja kokonaisuuteen, mikä miellytti omaa silmääni.

lisätietoa: www.vivola.fi

2. Honka Savukvartsi kohde nro 18

Honka Savukvartsi sekä Vivola sijaitsivat messualueella vierekkäin muistuttaen julkisivultaan hieman toisiaan mutta kuitenkin niissä oli oma juttunsa. Talo oli nuoren arkkitehtiperheen suunnittelema ns. sukupolvitalo, jossa sijaitsi pieni asunto pariskunnan vanhemmille. Rakennusmateriaaleiksi oli valittu ainoastaan ekologisia, vähäpäästöisiä, kierrätettäviä ja mahdollisimman luonnollisia ja helposti huollettavia materiaaleja. Honka Savukvartsin hiilijalanjälki oli messuelueen alhaisin. Julkisivu sekä talon sisustus oli rauhallinen ja miellyttävä. 

Erityisen huomion panin lämmitysjärjestelmään, jota itsekin pohdin omassa remonttikohteessamme. Tähän taloon oli valittu moderni hybridijärjestelmä, joka koostuu vesitakasta, aurinkokeräimistä ja lämpö jaetaan taloon vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Kuten muissakin lämmitysjärjestelmissä, itse tekniikka ja laitteet voidaan sijoittaa omaan tilaansa ja järjestelmää pystytään seuraamaan mm. tabletilla oman sovelluksen avulla. Uskon, että hybridijärjestelmät ovat yleistymässä Suomessakin ekologisuutensa ja sen helppokäyttöisyyden ansiosta. Tähän kohteeseen järjestelmän toimitti Ekolämmöx. Muutaman viime vuoden aikana hinnat ovat laskeneet ja esim. maalämpöön verrattuna tämä vaihtoehto on hyvin varteenotettava. Vesitakan ulkomuoto tehdään aina asiakkaan toiveiden mukaisesti ja mielestäni Honka Savukvartsin takka oli hyvin onnistunut ja se listattiinkin yhdeksi messujen kauneimmista takoista. 

Honka Savukvartsi oli muunnos Savu- mallistosta, jonka löydät täältä. 

3. Puuta ja tammea, eri kohteet

Puuta näkyi messuilla jonkin verran erityisesti tammea. Tammi on pitänyt pintansa ja sitä yhdistellään eri materiaaleihin ja sävyisin. Muutama kaunis ja yksinkertainen sauna osui messuilla silmiin, joissa ei oltu kikkailtu liikaa. Kalusteissa erityisesti tammiset jalat ja pyöreät muodot miellyttivät ja ne ovatkin olleet pinnalla viimeiset pari vuotta. 

4. Vintagea Passiivikivitalo Penni kohde nro 24B

Kohteessa oli käytetty 50-ja 60- luvun vintagekalusteita. Kohde oli kiinnostava, koska itsekin etsin omaan 50- luvun asuntoomme juuri jotakin vanhaa ja aikakauteen viittavaa. Pennissä sisustus oli tyylikäs, väriä oli käytetty ja kohde erottui selkeästi muista messualueen kohteista. Hauska messupiristys!

5. Kontio Harunire kohde nro 14

Kontion Harunire oli suunniteltu suomalais-japanilaiselle perheelle. Kohteessa näkyi viimeistely, laatu, aidot materiaalit, hyvä akustiikka, terveellinen sisäilma ja nykyaikainen talotekniikka. Voimakkaasti esillä olevan hirren rinnalle oli valittu pehmeitä ja luonnon värisiä kalusteita ja tekstiilejä. Harunire oli kalustettu laadukkailla ja ajattomilla kalusteilla ja tekstiileissä käytettiin suurimmaksi osaksi ihania 1kertaa2- tekstiilejä. Näiden tekstiilien pelkistetyt kuviot ja värit sopivat moneen kotiin. 1kertaa2- tekstiilit on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Ikkunanpuitteissa oli käytetty vaalean harmaata, joka viimeisteli laadukkaan oloisen asunnon. 

lisätietoa: 1kertaa2.com

6. Messinkiä kalusteissa ja hanoissa

Useissa kohteissa nähtiin trendikästä messinkiä niin kalusteissa kuin kylpyhuoneen suihkuissa ja hanoissa. 

7. Kivistön katukuva

Vantaan messualue oli mielestäni onnistunut kaupunkimainen yhteisö. Puiset kerrostalot alueen rinnalla antoivat uutta ilmettä ja mm. parkkihalli oli helposti löydettävissä ilmeikkään julkisivun ansiosta. 

8. Historiallinen Lokki DC - 3- kone

Messualueella henki tietynlainen kansainvälinen ilmapiiri. Valmistunut Kehärata kuljettaa alueelta ihmiset nopeasti työpaikoilleen Helsingin keskustaan puolessa tunnissa ja Helsinki-Vantaan lentokentälle vain viidessä minuutissa. 

Messuilla esillä ollut kone ei ollut mikä tahansa lentokone, vaan historiallinen Lokki DC - 3 -kone. Se hankittiin Aeron (nyttemmin Finnair) käyttöön vuonna 1947. Kesäkuun 26. päivänä vuonna 1952 kone laskeutui lentokapteeni Wolmar Laurilan ohjaamana kaikkien aikojen toisena koneenan silloin vielä keskeneräiselle Seutulan lentoasemalle. Lokki lensi matkustajaliikenteessä vuoteen 1966, jonka jälkeen sitä käytettiin vielä rahtilennoilla, Maanmittaushallituksen kartoituskoneena sekä Ilmavoimien kuljetuskoneena. Kone poistettiin aktiivikäytöstä vuonna 1984, ja sen viimeinen lento tehtiin 1986.

Vuoden remontoinnin jälkeen on päästy vihdoin siihen pisteeseen, että voidaan alkaa puhumaan sisustussuunnitelmista tai oikeastaan kalustussuunnitelmista. Pakko kyllä myöntää, että tämä remppa ja arjen pyöritys on toisinaan imenyt mehuja sen verran, ettei päälimmäisenä ole oman kodin huoneiden kalustaminen..ylhäällä olevassa kuvassa on itselleni ne tärkeimmät työkalut, joita kannan työlaukussa mukana sekä täällä kodin työmaalla. Kamera roikkuu usein leivinuunin päällä siinä metallisessa "vetotikussa", josta avataan luukut. Rullamittoja on talossa useampi siellä sun täällä, itse vaalin omaa tärkeää työkaluani laseretäisyysmittalaitetta ja värilastuja, ilman käsiremppavaloa ei näkisi varsinkaan illan hämärässä.

Lastenhuoneiden suunnitelmat:

Lastenhuoneisiin on tehty todella kätevät ja omasta mielestäni superkauniit kajuuttahenkiset sängyt hyödyntäen lappeen matalaa tilaa (niistä myöhemmin). Sängyissä on käytetty samaa panelia kuin katossammekin Lopen Rakennuspuun Karhetta valkoisena, jonka bongasin messuilta pari vuotta sitten. Nyt suurin työ onkin mittailua, mittailua ja taas mittailua. Eli miten huoneet kalustetaan?

On siis meidän perheen aika siirtyä yläkertaan! Asuntovaunuelämä ja olohuoneen joukkomajoitus on takana. Lasten leikit ja lelut siirtyvät uusiin huoneisiin ja olohuoneesta tulee rauhoittumisen valtakunta, tai niinhän mä luulen:) Vuosi on ollut koko perheelle tsemppauksen ja tiimityöskentelyn aikaa..Jotta lapset ovat pysyneet motivoituneina ajatellen lopputulosta, on heidät pidetty myös koko ajan remontissa mukana. Lapset ovat nähneet pala palalta, miten omat huoneet valmistuvat ja mitä kaikkea sinne voisi suunnitella. Koululainen saa oman huoneen ja kaksi pienempää poikaa muuttavat yhteiseen huoneeseen.

Minkälainen on unelmien lastenhuone? Koululaisen tarpeet ja toiveet huoneen suhteen on melko erilaiset kuin leikki-ikäisten. Meidän 6- ja 4- vuotiaiden toivomuslistalla on seuraavaa:

-liaaneita

-kiipeilypuita

-temppu/köysirata

-legoille säilytystilaa (hyllyjä myös rakennelmille)

-paljon tilaa

Osaankohan toteuttaa nämä?

Lastenhuoneiden sisustussuunnitelmat ovat tällä hetkellä ykköasia ja voisiko sanoa elämän tehtävä (jos muuta remonttielämää ei lasketa mukaan). Kun on asunut yhden kesän ja syksyn asuntovaunussa ja siihen perään puoli vuotta olohuoneessa alkaa tuntumaan mahtavalta saada nähdä näitä todella näkyviä osasia! Lapset ovat aidosti odottaneet PITKÄÄN huoneidensa valmistumisia ja tässä se nyt olisi. Ensiksi esittelyssä pikkupoikien huoneen suunnitelmat.

Tapetointipuuha on takana ja tapetiksi valittiin helppo BoråsTapeterin kuitutapetti Scandinavian Designers mallistosta, tapetti 2739. Luonnonvalkoinen-vihreä väritys sopii mielestäni hyvin 6- ja 4- vuotiaille ja kestää myös koululaisikää. Lattiaksi valikoitui tiukan raadin jälkeen Wicandersin vinyylikorkki, harmaa-beige sävyllä. Sen pinta on hieman röpelöinen tai voisiko sanoa aaltomainen, vinyylikorkki on tällä hetkellä yksi lempimateriaaleistani lastenhuoneita suunnitellessani. Valaisimeksi ehdottomasti aikaa kestävät valkoiset plafondit. Leluille ja hyllytavaroille valkoinen String pocket- hylly ja legolaatikoille Ikean Ivar- kaapit, jotka voi halutessaan petsata tai kuvioida. Vanhasta takaa meillä löytyi kaksi Ikean Bestå- kaappia, joihin asennetaan uudet ovet ja kaveriksi hankitaan vielä yksi kaappi.

Tärkein osuus taitaa olla vielä edessä! Pojille lupaamani temppuhuone on työn alla. Ja toivomuksenahan oli niinkin helppoa kuin liaaneita, puolapuut, köysirataa ja sen semmoista. Joitakin kuvia löysin netistä puolapuista Googlettamalla. Siitä seuraavassa jutussa lisää..

No nyt olis ideoita temppuhuoneeseen! Googlettamalla "puolapuut lastenhuoneeseen" ja kuvahaulla löytyi muutamia ideakuvia sekäpuolapuiden toimittajia. Itse harrastan melko paljon verkkokaupoista tilaamista ja kaiken, minkä voi tilata netistä vielä kohtuuhintaisella rahdilla on remontin keskellä plussaa...Blogijutun kaikki kuvat ovat lainattuja linkin kera. Muistin myös kaksi kaunista lastenhuonetta viime vuoden messuilta Jyväskylästä, joista tämä ensimmäinen värikäs huone on monen lapsen unelma! 

Kuva lainattu: Modernisti Kodikas- blogi täältä

Kuva lainattu: Varpunen- blogi täältä

Kuva lainattu: Anna & Ellit.fi täältä, kuva Kristiina Kurronen

Kuva lainattu: Heidi Risku täältä

Kuva lainattu: Kotipalapeli- blogi täältä

Kuva lainattu: Riikan blogi täältä

Kuva lainattu: Riikan blogi täältä

Kuva lainattu: Talosanomat.fi täältä

Lastenhuoneiden suunnittelu on ollut itselleni aina se kodin hauskin tila. Niissä voi irrotella, käyttää värejä ja kokeilla uusia juttuja - minkään ei tarvitse olla standardia! Varsinkin, kun lapset otetaan mukaan suunnitteluprosessiin saadaan lentäviä ideoita ja uusia näkökulmia. Meidän kiipeileville apinoille on siis pakko saada ainakin puolapuut! Dinox- verkkokaupasta löysin usempaa mallia puolapuita ja värityksiäkin löytyy. 

Viime päivät ovat vetäneet hiljaiseksi..arvannette ehkä syyn.

Tänään minun oli tarkoitus kirjoittaa teille lisää juttua puolapuista mutta mediassa pyörivä aihe ei anna mielenrauhaa..itku on ollut herkässä. Itkin eilen illalla, itkin auton ratissa päväkotimatkalla selittäessäni lapsilleni, kuinka onnellisia me suomalaiset saamme olla ja kuinka hyvin meillä asiat täällä ovat. Viime päivien uutisointi ja kuvat hukkuneista pikkulapsista huuhtoutuneina Välimeren rannoilla pyörivät alati mielessäni. Kasvavaa pakolaisasiaa pohditaan uutisissa, lehdissä ja radiossa..siltä ei voi välttyä.

Eilen kuulin keskustelun, että Suomen vastaanottokeskukset ovat täpöten täynnä! Pakolaismäärän kasvaessa samaan tahtiin tulisi rakentaa kolme uutta keskusta joka viikko. Siis kyllä, kolme, mielestäni kuulin oikein! Jos arvioitu pakolaismäärä jaettaisi Suomessa tasan, jokainen kunta saisi hoitaakseen noin 6-9 pakolaista. Kuntien resurssit vaihtelevat eivätkä kaikilta kunnilta voi olettaa apua. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun tulijoita on eikä vastaanottokeskuksissa ole tilaa? Voisimmeko me suomalaiset avosydämin ottaa kotiin ventovieraan omalle sohvallemme, majoittaa hänet vaikka patjalle, tarjota lämpimän ruoan, suihkun ja ennen kaikkea turvaa ja alun uudelle elämälle? 

Käännä katseesi hetkeksi menneisyyteen, ei edes kovin pitkälle, toisen maailman sodan aikaan. Me suomalaiset saimme apua hädän keskellä. Kyllä, meitä kyllä autettiin! Meitä auttoivat ruotsalaiset ja tanskalaiset. Yksi niistä onnellisista turvaan päässeistä oli mummini ja hänen nuorempi siskonsa sodan aikaan. Helsinkiä pommitettiin ja köyhä viiden lapsen yksinhuoltajaisomummini näki parhaakseen antaa pienimmät lapset turvaan. He pääsivät turvaan tanskalaiseen perheeseen, joka adoptoi nuoremman vain parivuotiaan mummini siskon. Yksin Ruotsi otti vastaan tuolloin 70 000 sotalasta. Kun kyse on elämästä ja kuolemasta teet perheesi ja lastesi vuoksi mitä tahansa. Eikö?

Mieti hetki noita pakolaisia, jotka ovat selvinneet monien vaiheiden kautta tänne Suomeen. Mieti niitä, jotka eivät selvinneet. Mieti niitä, joiden äidit pakkasivat lapsensa ihmisarvoisen elämän vuoksi siihen johonkin laivaan, joka pääsi perille tai ei. Mieti, onko meillä oikeutta käännyttää heitä pois ja arvostella avun tarvetta. Mieti, voisitko sinä olla yksi auttajista! 

Itku kurkussa peittelen lapseni lämpimiin sänkyihin, yksi neljän unilelun kainaloon, juomapullo vieressä yöllisen janon varalle..uudet yövalot vaihtelevat värejään illan hämärtyessä. Meillä Suomessa asiat ovat hyvin! Nyt on aika auttaa!

Ps. Mediassa on kommentoitu paljon pakolaisaiheen ympärillä negatiivisin sävyin. Monet verkkosivut ovat joutuneetkin poistamaan julkisen kommentointimahdollisuuden. Blogissani julkinen kommentointi on mahdollista mutta huomioithan kommentoidessasi asiallisen linjan. Asiattomat kommentit poistetaan. 

Kuva lainattu: Suomen Punainen Risti

Kotimajoituksesta ja erilaisista avun muodoista löytyy netistä helposti tietoa googlettamalla. Helppo tapa kantaa kortensa kekoon on esimerkiksi SPR:n rahalahjoitus täällä.

No niin siinä kävi, että pidin lupaukseni lapsille ja lastenhuoneen toteutusta jatkettiin suunnitelmien mukaan. Tosin, puolapuut tilattiin tuplana, kummallekin apinalle omat. Dinoxin verkkokaupasta tilattiin "vähän" muutakin mutta niistä myöhemmin lisää. Ennen päiväkodin aloitusta saatiin lapset mökille mummin ja mummon huomaan viideksi päiväksi ja me aikuiset saatiin tehdä erilaisia asennuspuuhia kotosalla. Hommia todella riitti, ja yksi näistä asennuksista oli puolapuiden asennus.

Dinox- verkkokaupassa puolapuita löytyy eri mallisia ja eri kokoisia. Matalan katon takia meille tilattiin massiivikoivuiset puolapuut koossa 70 cm x 210cm, joissa kyljet ovat valkoiset ja puolat koivua. Todella kauniit! Nämä puolapuut ovat valmistettu Suomessa ja vaikuttivat jo heti todella laadukkailta. Me tilasimme ne rahdilla kasattuna ja verkkokaupan toimitus oli nopeaa. 

Alunperin olin suunnitellut huoneeseen vain yhdet puolapuut mutta pyöriteltyäni mahdollisia kalusteita tilassa, tajusin ettei huoneen ikkunan viereiselle seinälle voi laittaa kovin syviä kalusteita, jotka peittäisivät ikkunan. Siispä tämä seinä oli oivallinen puolapuille ja leveydessä siinä oli tilaa kaksille puolapuille. Eteen jää vielä runsaasti tilaa alastulomatolle ennen huoneen kantavia tolppia. Aluksi mittailtiin ja mallailtiin, mihin kohtaan puolapuut asennetaan. Puolapuut on hyvä kiinnittää runkopuihin, jos suinkin mahdollista. 

Tämä puolapuiden seinä olikin sitten ainoa, jossa runkopuut menivät eri jaolla, kuin muissa seinissä. Seinä oli pitkään auki sähkötöiden takia mutta nyt se oli suljettu. Koputtelemalla jaot eivät täysin selvinneet ja puolapuut tuli kuitenkin saada jämäkästi kiinni. Mikäli runkopuiden jaot eivät osu puolapuiden kannattimien kohdalle on Dinoxin verkkokaupasta mahdollista ostaa puolapuiden kiinnityslevyt. Me halusimme saada asennettua puolapuut lasten ollessa mökillä ja teimme levyt itse. Parin pöytäprojektin takia meillä sattui olemaan pihalla vaneria ja teimme juuri vastaavat levyt itse samoilla mitoilla. Vähän lisätyötä mutta näin saatiin puolapuut tukevasti seinään. Levyt maalattiin valkoiseksi Uulan peittävällä ovi- ja ikkunamaalilla. Asennuspuuhissa on syytä olla myös kunnon työkalut. Remonttimme ajan Boschin GDX 18 V-LI akkuiskuruuvinväännin on ollut lähes päivittäisessä käytössä. Useissa asennuksissa akku kuluu päivän mittaan ja sitä varten meillä on käytössä toinenkin akku ja laturi.

Puolapuut illan hämärässä. Parempia kuvia tulossa myöhemmin lisää!

Viime viikolla kameraan taltioitui taas useita kuvia, jotka on nyt vihdoin purettu koneelle. Lennokas viikko oli kiireinen monelle sisustusalan ammattilaiselle, koska Helsinki Design Week tarjoaa useita tapahtumia niin kuluttajille kuin ammattilaisillekin. Tässä katsaus Habitaresta. 

Messuilla kiinnitän aina huomioni pääsääntöisesti suomalaiseen muotoiluun, nuoriin suunnittelijoihin ja alan uutuuksiin. BLOUN valaisimet häikäisivät kaunilla ja eleettömällä olemuksellaan, myös osasto teki vaikutuksen. Suomalaisen AVA Roomin laadukkaat kalusteet olivat saaneet jatkeeksi vanerisen malliston, joka on hyvin ajankohtainen. Hakola Huonekalut Oy on tehnyt paljon töitä muotoilun ja markkinoinnin eteen ja oli ilo nähdä heidän kalusteitaan messuilla. Jos lompakossa olisi tällä hetkellä ylimääräistä, tuo mahtava ruokapöytä kotiutuisi meille. Kannustalon ja uuden Asun- lehden osasto oli tumman puhutteleva. Uutuutena esiteltiin piharakennus, jossa oli suihku ja sauna. Kylpyhuonepuolella nähtiin enemmän kalustemaisuutta, uusia vetimiä, värikkäitä ammeita ja uudenmallisia pyyhekuivaimia. Kotimainen Finsoffat esitteli osastollaan moduulisohvan sekä lapsille tehdyn Ikioma- nojatuolin. Sisustajan puolella kerkesin käydä vain pikaisesti moikkaamassa Think Todayn osastolla. Think Todayn tuotteet ovat maailmallakin tunnettuja, kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Tuotteissa on hyödynnetty mm. vanhoja messumattoja, laminaatteja ja vinyyliä.

Kameraan taltioitui muitakin kuvia mutta täytynee rajata tämäkin kirjoitus näihin kuviin:)

Tämän jutun kuvat on otettu kesäkuun lopussa juuri ennen meidän kesälomien alkua, jolloin juhannusruusut kukkivat kauniisti..tosin keli on nyt tismalleen vastaava ja syksy näyttää todelliset merkkinsä: sadetta, harmaata mutta luonto on vielä ihanan vehreä. Nyt on siis korkea aika hoitaa piha kuntoon ennen kuin talvi iskee yllättäen. Kesäkuun lopussa ennen Ranskaan lähtöä meillä oli pari tehokasta päivää aikaa tehdä pihahommia ja testasimme Boschin pensasleikkuria mallia AHS 6000 Pro-T:tä.

Hassua huomata, miten nyt omakotitalolaisena isolla tontilla pihahommat vain lisääntyvät. Sitä myöten lisääntyvät myös erilaiset kodin työkalut ja puutarhanhoitovehkeet. Meidän piha on kooltaan 4000m2 eli ei ollenkaan pieni hoidettavaksi varsinkin näin remontin ohella. Aika on usein niin kortilla ettei pihankaan hoitoon saa varattua niin paljon aikaa kuin olisi tarve. Lapset valjastettiin pihalle mukaan ulkovaatteissa ja muutaman kolikon palkkiolla. On se kumma muuten, miten toi raha motivoi! Miehen tehtävä oli pensaiden leikkuu ja mä tulin lasten kanssa perässä kottikärryillä oksia keräten. 

En uskonut, että pensaat todella saavat uuden ilmeen niin nopeasti! Aitaa, oksia ja pieniä puita leikattiin paljon. Tonttia ympäröivä orapihlaja-aita, koristemarjapensaat sekä juhannusruusut leikkautuivat vain hetkessä. Tarvittiin vain jatkojohtoa, jotta saatiin homma hoidettua. Pensasleikkuri oli kevyt käyttää ja kahva ergonominen. Leikkurin ääni oli selvästi vaimeampi kuin olin kuvitellut. Leikkurin pää on tylppä ja toimii suojana leikattessa seinän ja maan läheisyydessä. 

Meidän tontti on rinteessä ja alatontille kulkee muutama pengerrys kivipolun kera. Polun reunukset siistittiin sireeneistä ja pienistä puiden aluista, joita oli runsaasti. Pensasleikkurin suositus oksan maksimipaksuudelle on 34mm. Leikkaaminen tapahtui todella nopeasti ja suurin homma oli kyllä oksien kerääminen ja vieminen pidemmälle kasaan.

Ruoka maistui myös ulkona. Leikkurin terät ovat todella terävät eikä leikkuria saa jättää lasten ulottuville. Leikkurissa tulee mukana terälle tulppa, joka on kätevä säilytyksen kannalta. Loppukesä on nyt kääntynyt selkeästi syksyyn. On aika aloittaa pihan valmistelut talven varalle. Haikeaa toisaalta..mutta tuleehan se ensi kesä taas sieltä:)

Lapset kotiutuivat mökiltä ja näkivät puolapuut. Olihan se pakko paljastaa, että Dinoxin verkkokaupasta tilattiin vähän muutakin: puiset voimistelurenkaat kumpaankin lastenhuoneeseen, trapetsi ja muutama muukin kiva juttu:)

Erityisesti keskimmäinen pojistamme oli jo pitkään toivonut voimistelurenkaita tai jotakin missä roikkua. Suunnittelijan ja äidin näkökulmasta ehtona oli se, että kiinnitys saadaan siististi kattoon. Olimme satsanneet kauniiseen Lopellan sahapintaiseen Karhe- paneliin ja en todellakaan halunnut kattopaneliin rautakaupan peruskoukkuja enkä halunnut vaarantaa myöskään panelin halkeamista kiinnityksen yhteydessä. Dinoxin verkkokauppa myi onneksi eri mitoilla valkoisia, tyyliin sopivia kattokannattimia, joiden ansiosta kiinnitys saatiin siististi ja jämäkästi runkopuihin. Tällä kertaa tiesimme, missä puut kulkivat!

Homma oli siis melko yksinkertainen. Mittasimme etäisyyden ja halutun kiinnityskohdan sekä tarkistimme runkopuiden paikan. Kattokannatin saatiin kiinni pitkillä ruuveilla. Asennuksessa jälleen kerran tuttu vanha kaveri Boschin akkuiskuruuvinväännin. 

Kuvista käy ehkä ilmi, kuka meidän perheessä omi renkaat heti asennuksen jälkeen! Tuo 4- vuotias on varsinainen temppuilija ja rohkea, pikku viipeltäjä (pahoittelut kalsarikuvista, mutta hänellä on aina kuuma) ! Vauhtia myös riittää! Meille hankittiin myös sininen Profigym- pehmustematto puolapuiden ja renkaiden alle. Se ei kerinnyt vielä näihin kuviin..

Blogiyhteistyössä: Dinox- verkkokauppa

Sateisen syksyn saapuessa saan arpoa blogiyhteistyössä Dinox- verkkokaupan kanssa kahdet puiset JR- voimistelurenkaat kahdelle eri voittajalle.

Osallistu kommentoimalla (otsikon alta puhekuplasta), mikä tuote Dinoxin verkkokaupassa olisi perheellesi mielenkiintoisin tuote. Verkkokauppaan pääset tästä. 

Osallistumisaika 20.-27.9.2015. Voittajat julkaistaan 28.9.2015 ja heihin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Muistathan jättää sähköpostiosoitteesi ( laatikkoon täytettävä sähköpostiosoite ei näy muille).

Tietoa Dinox- voimistelurenkaista:

Dinox- verkkokaupasta löydät voimistelurenkaat niin aikuisille kuin lapsillekin. JR- voimistelurenkaat ovat kauniit, puiset 2-15- vuotiaille soveltuvat renkaat. Renkaiden halkaisija on 19,5cm ja paksuus 2,5cm, köysien säätöväli on 70-150cm ja tarvittaessa korkeaan tilaan voi hankkia pidemmät köydet. Renkaat voi kiinnittää kattoon koukkuihin tai Dinoxin kannatinlevyihin, joissa on pikakiinnitys köysille. Pikakiinnitys mahdollistaa esim. trapetsin vaihtamisen renkaiden tilalle. Tuote on 100% kotimainen avainlipputuote! Tiesitkö, että roikkuminen ihmiselle eri asennoissa on hyväksi ja kehittää myös lapsen liikuntataitoja!

Blogiyhteistyössä: Dinox- verkkokauppa

Kiitos kaikille blogiarvontaan osallistuneille! Nyt on ilo arpoa kahdet voimistelurenkaat ja ne menevät seuraaville voittajille :

Nimimerkki: Prinsessa ruusunen.

Kommentilla: "Renkaat olisivat kivat muksuille kuin mutsillekin. Kiitos hyvästä blogista!"

Nimimerkki: Cere.

Kommentilla " Paras tuota meidän perheelle olisi puiset voimistelurenkaat, sillä tytön fysioterapeutti suositteli niitä. Ovat kuulemma hyväksi notkoselälle" 

ONNEA VOITTAJILLE! Voittajiin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Dinox lahjoitti mukaan vielä saparokoukut kattokiinnitystä varten. Paketit voittajille lähtevät postin mukana lähipäivinä.

"Ai asut sä Porvoossa, Porvoo on ihana", sanoo moni, kun kerron meidän asuvan Porvoossa. Oma tarinani Porvoon kanssa alkoi vuonna 2001 vai olikohan vuosi 2002. Saimme työporukan kanssa kutsun pomomme tupareihin vanhan kaupungin kupeeseen. Muistan miettineeni tuolloin, että kunpa voisin joskus muuttaa Porvooseen. Vuodet vieri, lapsia syntyi ja koteja remontoitiin. Koitti hetki, jolloin tajusimme haluavamme väljemmille vesille Helsingistä, rauhallisempaan ympäristöön ja kodin isommalla pihalla. Haaveilimme rakentamisesta, varasimme Porvoosta erään kaupungin tontin mutta löysimmekin kivemman vaihtoehdon eli tämän nykyisen kotimme. 

Muutimme Porvooseen hyvin ekstemporee ja intuition perusteella. Vuoden jälkeen voin todeta, että valitsimme oikein ja teimme juuri oikealla hetkellä "sopivan siirron" elämässämme. Olemme viihtyneet hyvin. En muuttaisi enää pois, en ainakaan tässä elämäntilanteessa. Jutellessani muiden lapsiperheiden kanssa moni muukin on muuttanut tänne juuri Helsingistä tai Vantaalta. Tontit ja asuntojen hinnat ovat täällä Helsinkiä edullisemmat ja ajomatka Helsinkiin on kuitenkin kohtuullinen. Moni porvoolainen käy päivittäin töissä Helsingissä ja moottoritietä ajellessa voi hyvin tyhjentää päänsä päivän työasioista. Itse koen, että Porvoo on meille juuri sopivan kokoinen kaupunki. Palvelut ovat lähellä ja koskaan ei tarvitse istua ruuhkassa. Asiointi keskustassa on helppoa, auton saa lähes aina vaivatta parkkiin ja matkoihin ei mene kauaa aikaa. 

Oma arkemme kulkee tällä hetkellä koti-päiväkoti-työ-jäähalli-ruokakauppa- akselilla. Nykyisinä porvoolaisina emme pärjäisi ilman kahta autoa. Mies käy töissä päivittäin Helsingissä ja itse ajelen vaihtelevasti Porvoo-Helsinki- väliä tai teen töitä Porvoossa ja hoidan täällä asioita. Kaksi autoa ovat siis välttämättömiä meille. Sen, minkä Helsingissä kuljin bussilla tai pyörällä lasten kanssa, kuljen nyt autolla. Etäisyydet ovat hieman pidempiä ja osa porvoolaisista asuu ns. julkisen liikenteen ulkopuolella. Porvoossa isona etuna on se, ettei ruuhkissa tarvitse jonottaa. Keskustaan meiltä ajelee ehkä seitsemän minuuttia. Saatamme käydä Jokirannassa piipahtamassa jätskillä ja katsomassa laivoja. Porvoossa tuntee olevansa maalla mutta kuitenkin kaupungissa. Mikäli sinua kiinnostaa muttaa Porvooseen, klikkaa tästä.

Uutena porvoolaisena olen saanut vuoden aikana tutustua Porvooseen "ulkopuolisen" silmin ja löytää omia suosikkipaikkojani. Yksi suosikkipaikoistani on Sinne Porvoo, joka olikin ensimmäinen ravintola, jossa perheenä vierailimme viime syksynä. Ravintola teki heti lähtemättömän vaikutuksen hyvän ruoan, palvelun ja miellyttävän sisustuksen puitteissa. Porvoon kaupunki kutsui pitkän pöydän ääreen viime perjantaina kymmenkunta porvoolaista bloggaajaa ja Sinne Porvoon tarjoamana saimme viettää ihanan rentouttavan illan.

Sinne Porvoo sijaitsee historiallisessa Taidetehtaan alueella. Punatiilinen kiinteistö on upeasti renovoitu ja kävellen vanhaan kaupunkiin on matkaa noin 10 minuuttia. Taidetehtaalle saa auton kätevästi parkkihalliin ja ravintolaillan voi yhdistää shoppailuun tai leffailtaan. Sisustussuunnittelijan silmin Sinne Porvoon sisustus on todella upea ja sopii tyylikkäästi koko kiinteistön moderniin mutta ripauksen raffiin tyyliin. Söimme syksyisen Oktoberfest menun ja ilta kului höpisten ja tutustuen muihin bloggaajiin. 

Sinnen ruoka-aineista osa tulee lähialueiden tuottajilta ja ruoka-ainekset ovat aina laadukkaita. Ravintola myy myös lähialueen herkkuja kauniissa pakkauksissa (vink vink, hyvä lahjaidea!). Sunnuntaisin Sinne Porvoo tarjoaa brunssin, joka on meidän perheessä lähiaikoina kokeilulistalla. Ystävien kertomana brunssi on todella maittava ja ruokaisa. Hyvästä ruoasta innostuvalle isälle saattaisi Sinnen Isänpäivän brunssi olla ihana yllätys!

Iltamme jatkui Taidetehtaalle Acoustic- clubille kuuntelemaan Edu Kettusta. Acoustic- clubin tunnelma on intiimi ja artistia pääsee kuuntelemaan läheltä. En tuntenut juuri Edu Kettusta ennestään mutta rauhallinen musiikki sopi täydellisesti kiireisen viikon päätteeksi perjantai- iltaan. Acoustic- clubi tarjoaa livekeikkoja kevääseen saakka ja itse ajattelin mennä kuuntelemaan ainakin Mirel Wagneria ja Emma Salokoskea. 

Viime päivinä on ollut talven tuntua ja aamuisin on lähdetty päiväkotiinkin pikkupakkasessa. Elokuussa pihajuhlissamme saadut ruukkukukat sinnittelevät hengissä etuovella ja alkavat pikku hiljaa kuihtumaan..syksy on ollut kiireinen niin remontin, töiden kuin muun arjen kanssa. Kotona riittää rutkasti kaikenlaista nikkarointi, rakentamista ja maalausta. Onneksi nyt näitä hommia pystytään ainakin osittain suorittamaan piharakennuksessa ja remonttikenkinä toimineet Ainoni alkavat olla myös tiensä päässä.

Pihalla tapahtuu edelleen paljon eikä ensilumi ainakaan vielä ole tervetullut! Tonttimme on pääsääntöisesti havupuita mutta kaksi koivua riittää antamaan tarpeeksi lehtiä haravoinnista innostuneelle 6- vuotiaalle. Tosin pikkuveljen mielestä lehtikasa on vain crossaamista varten. Tässä vaiheessa suurin vaihe remontin osalta on viemäröinnin liittäminen kunnan verkostoon, joka aloitettiin noin kuukausi sitten. Projektiin on mahtunut pari mutkaa, joista kerron teille myöhemmin. Muuten koti ja työmaa hiljenevät isommilta osin ja julkisivuremonttia ja muita isompia pihahankkeita tehdään ensi kesänä. 

Tiedättekö tunteen, kun koti on melkein valmis muttei sittenkään? Remonttia on takana 1v 5kk ja siihen nähden olemme todella tyytyväisiä "valmiusasteeseen". Viime jouluksi saimme muuttoluvan alakertaan ja siitä lähtien on huhkittu yläkerran valmistumisen kanssa ja voisiko sanoa, että loppu alkaa häämöttää..Koti tuntuu jo viihtyisältä ja pala palalta se valmistuukin. Joitakin isompia kokonaisuuksia on kesken ja pieniä asennuksia, kuten iv- ritilän asennus portaissa, listottamista, paikkamaalausta ja sitä sun tätä tuntuu riittävän!

Saimme lapset syysloman ajaksi mummin ja mummon kanssa mökkeilemään ja näin saamme käyttää illat erilaisiin pikkuasennuksiin, joihin uppoaa yllättävän paljon aikaa. Arki-illat ovat hyvin lyhyitä ja aina ei ole mahdollista irrottaa kahden aikuisen käsiä erilaisiin remontin viimeistelypuuhiin. Kuvassa näkyvät Menun wc- tarvikkeet ovat olleet pitkään tilauslistallani ja vihdoin ne pääsevät paikalleen. Miltäköhän tuntuu, kun koti ja remontti on sitten joskus valmis? Vai tuleeko sellainen hetki joskus?

Sanonta "suutarin lapsella ei ole kenkiä" on mielestäni aika osuva ja pätee ajoittain myös meidänkin perheessä. Viime keväänä kylpyhuoneen ja wc:n valmistumisen myötä tarvittiin myös pyyhekoukkuja, wc- paperirullatelinettä, peiliä jne. Rautakaupoissa kymmeniä ellei satoja kertoja pyörittyäni en löytänyt sopivaa..siispä noita edellämainittuja ei ostettu. Pariin otteeseen mieskin jo hermostui mutta tiesin, että "se oikea" tulee eteeni kunhan vain saan aikaa etsimiseen. Sitten se tuli, Menun sarja, johon ihastuin heti. Ei valitettavasti se halvin vaihtoehto mutta tiesin sen sopivan juuri meidän kylppäriin!

Eilen koitti se "suuri päivä", kun vessapaperirullateline ja pyyhetanko saatiin paketista ulos ja asennettua. Oi sitä onnen hetkeä, kyllä ihminen osaa olla pienistä kodin asioista onnellinen! Tässäkin asennuksessa tarvittiin kahden aikuisen käsiä ja vähän hermoja. Pienissä asennushommissa olen kokenut erittäin käteväksi Boschin PLR 50C laseretäisyysmittalaitteen, jossa on kaltevuusmittaustoiminto ja digitaalinen vesivaaka. Näiden toimintojen avulla ei tarvitse hakea isoa vatupassia ja tämä laseretäisyysmittalaite on lisäksi todella kevyt ja närrärä käyttää. Tämä näppärä työkalu on aina kotona lähellä ja kulkee myös projekteissa aina työlaukussani mukana. 

Valmista tuli! I'm happy:)

Mikä on sinun mielestäsi kodin haastavin tila? Minun mielestäni se on eteinen ja näin se on ollut meidän perheessä ainakin reilu 10 vuotta lasten saannin jälkeen. Jokaisella meillä on varmasti kodissaan jokin haastava tila mutta niin työssäni kuin omassa arjessakin eteinen on se suurin "ongelmatila", jonka kassa kamppaillaan. Eikä suotta! Suurimmaksi osaksi suomalaisissa kodeissa eteinen on pieni tai ei ainakaan suuri. Pieneen tilaan tulisi mahduttaa monta toimintoa olemalla myös esteettisesti kaunis ja viestittää kodin tunnelmasta.

Toisinaan on järjettömän haastavaa saada eteisestä toimiva sekä kaunis! Omassa arjessa huomaan, että lasten lukumäärän ja lasten iän muuttuessa eteinen kokee aina myllerryksen..Monissa perheissä tuulikaappiin/eteiseen tuodaan lasten rattaat. Itse olemme onneksi päässeet jo tuon vaiheen yli vaikka nyt nauroinkin, että vihdoin meillä on tilava erillinen kuisti, jota kaipailin lasten ollessa vauvoja. No nyt meillä on 4v, 6v ja 10v. Kenkiä koossa 27-44, nappista, reppua, hanskaa, pipoa..istumapaikka pukemiseen ei ole enää välttämätön..se vaihe on jo ohitettu. Lasten kasvaessa koululaiseksi täytyy miettiä asioiden helppoutta koululaisen näkökulmasta ja sitä, että lapsi voi pitää tavarat myös itse järjestyksessä. Ensi syksynä meillä on yksi koululainen lisää. Eteisessä kaivataan usein laskutilaa posteille, paikka avaimille jne. Olen edelleen sitä mieltä, että eteinen on ehdottomasti kodin vaikein tila, varsinkin jos se on kooltaan pieni.

Me olemme nyt onnellisessa asemassa, että meillä on ns. kuisti sekä eteinen/sisääntulo. Tilaa on rutkasti enemmän kuin vanhassa kodissa ja kuistin malli on myös helpompi. Talon vanha kuisti eristettiin ja tehtiin lämpimäksi. Tämä oli yksi parhaista ratkaisuista remontissa eikä oikeastaan muita vaihtoehtoja edes harkittukaan. Nyt vajaa vuosi sitten kuisti laatoitettiin ja laatta löytyi helposti ABL- Laattojen myymälästä. Säilytyksen ja estetiikan kanssa on käyty nyt vuosi myllerrystä ja kuisti olisi tarkoitus saada valmiiksi lähiviikkoina. Kerron siitä vielä lisää. Vanhoja kuistipäivityksiä löydätte täältä.

Kuvat: Pinterest

Vuosi on kohta asuttu talossa (lue alakerrassa) ja koti on ollut sekä koti että työmaa..ja mun office. Kuistin laatta oli ensimmäinen näkyvä pinta, joka saatiin valmiiksi. Tykkään kuistin tunnelmasta ja erityisesti luonnon valosta, jota kuistille tulee paljon.  Oviaukon vasemmalla puolelle laitettiin 9 Ikean Trones- kenkälaatikkoa ja ne toimivat mielestäni hyvin lapsiperheellä. Mutta siihen se kuisti sitten jäikin. 

Vanhasta talosta on jäljellä oikeastaan kolme asiaa: leivinuuni, pönttöuuni ja kuistin mäntypanelikatto. Panelikaton lämmin sävy ja kuluneisuus vetosivat heti ja vaikka kuinka suunnittelin sen maalausta, en sitä sitten uskaltanut tehdä. Suunnittelin sävyn syvennystä/tummennusta mutta oikean sävyn löytäminen olikin yllättävän haastavaa. Siispä katto vain hiottiin ja maalattiin värittömällä Uulan Öljykuullolla ja päihin sai jäädä vanhaa maalipintaa (mutta se saa kertoa talon historiaa). 

Kiireessä ja hädässä mies osti kuistille Ikean Tjusig- säilytyspenkin mustana, johon en koskaan ihastunut..jo remontin aikaisesta asumisesta meillä oli Ikean rekkejä ja ne toimivat meillä aluksi vaatesäilytyksessä eteisessä, olohuoneessa ja piharakennuksessa sekä nyttemmin kellarissa. Rekeistä yksi jäi kuistille toimittamaan naulakon virkaa. Kuistin muutosta on tehty nyt pari viikkoa hissun kissun mutta eipä ole sopivien tuotteiden löytäminen ollut helppoa! Uskotteko, että etsin sopivaa naulakkoa yli vuoden! Ajatuksena olisi saada kuistille vieläkin enemmän toimivuutta ja lattiapinta-alaa, joka on tärkeetä. On kiva, että kuistilla on tilaa pukea ja riisua, vaikka siinä lojuisi hetken ruokakassit, työkamat ja harrastustavarat. 

Trones- kenkälaatikot ovat kyllä käteviä, niitä meillä oli myös vanhassa kodissammekin! Kohti muutosta siis!

Lupasin kirjoittaa teille kuistimme muutoksesta. Hassua puhua muutoksesta vajaa vuoden asumisen jälkeen mutta ehkä voisi todeta, että kuisti oli kesken..tai siitä puuttui pari oleellista osaa. Kuisti oli kodissamme se ensimmäinen tila, jonka olin selkeästi suunnitellut päässäni ja halusin siihen tietynlaisen tunnelman. Naulakon löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Halusin kevyen, modernin ja aikaa kestävän mallin, toiminnallisen ja tietysti kauniin. Kolusin nettikaupat ja muutama ihan ok malli löytyi, en kuitenkaan päätynyt ostamaan. Työkseni ravaan sisustusalan kaupoissa viikottain muttei niistäkään tullut vastaan sitä oikeaa. 

Mistä sinä teet parhaat löydöt? Viime aikoina olen tehnyt parhaat löydöt alan tapahtumista, joissa on esillä usein nuorten suunnittelijoiden muotoilua. Myös lehdistä ja blogeista saattaa bongata kivoja juttuja. Syyskuun alussa piipahdin Kaapelitehtaalla Design Marketissa ja kuinka ollakkain se oikea naulakko tuli vastaan! Näin jo kaukaa, että tuo on meidän naulakko! Esittelin kännykkäkuvat kotona ja mies oli samaa mieltä. 

Aina, kun löydän jotakin uutta kivaa suomalaista olen tosi innoissani! Löytämäni naulakko on Samuli Pölläsen suunnittelema naulakko jo vuonna 2007 mutta se vaati hiomista ja pääsi tuotantoon 2012. Melko usein tuote syntyy muotoilijan omiin tarpeisiin ja näin syntyi myös naulakko L1. Sisustusarkkitehti ja kalustesuunnittelija Samuli Pöllänen on suunnitellut työkseen mm. julkisia tiloja kuten tavarataloja, myymälöitä, ravintolakonsepteja, lentokenttiä ja risteilyaluksia. Pitkään alalla työskennelleenä hän perusti kalusteyrityksen nimeltään mllmtr. Nimi tulee englannin kielen sanasta  "millimeter" ja se kuvastaa hyvin hänen tuotteitaan. Tuotteet on suunniteltu toimiviksi, kauniiksi ja yksinkertaisiksi karsimalla epäolennainen pois. Täydellinen löytö ja onneksi menin käymään Design Marketissa.

Alla muutama kuva L1- naulakosta, jota saa useissa väreissä kahta pituutta 60cm ja 90cm. Samaa sarjaa on olemassa myös superkaunis kylpyhuonemalli. Seuraavassa jutussa esittelen meidän uudistuneen kuistin ja L1- naulakon siellä. 

kuvat: mllmtr.com